No Follett-jakso jatkuu, tietysti. Mutta nyt on Vuosisata-trilogia suoritettu, enää kolmas osa Kingsbridge-sarjaa jäljellä. #blameTomToivonen. Eli kaverin suosituksesta ryhdyin sarjaa lukemaan, ja hullu kun olen, niin täytyi aloittaa 1100-luvulta, että pystyi lukemaan viime vuosisadan historiasta. Oikeasti sarjoilla ei ollut mitään tekemistä keskenään.Sarja on hyvin tasaista, laadukasta työtä. Ensimmäisessä osassa käsitellään miten ensimmäiseen maailmansotaan päädyttiin ja kuinka se eteni. Toinen maailmansota siihen johtaneine tapahtumineen on toisen osan teemana, ja kolmannessa käydään lävitse USAn ja Itä-Saksan kehitystä, Moskovaa unohtamatta.
Henkilöitä on riittävästi, vaikkakin he ovat aika litteitä. Ja on hauskaa seurata miten vuosisadan kuluessa epätodennäköiset sukulaisuussuhteet voivat kehittyä. Paikoitellen toki on hiukan epäuskottavia käänteitä, joilla kuvitteelliset henkilöt päätyvät todistamaan esimerkiksi Martin Luther Kingin murhaa, mutta tämä on varmastikin kirjailijan tietoinen valinta: tapahtumat pystytään kuvaamaan yksityiskohtaisen tarkasti silminnäkijöiden kautta. Henkilöt tuovat myös tavan rakentaa jännitteen kirjaan: vaikka juonen "tietää", ei voi arvata mitä henkilölle tapahtuu.
Jos siis haluaa kertauskurssin viime vuosisadan historiasta, niin Vuosisata-trilogia on siihen oikein hauska tapa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti