On tullut luettua kaikkea kevyttä, ei ole kipeänä oikein muuta jaksanut. Muutama muukin kirja on aloitettuna, mutta ovat kesken enkä tiedä jaksanko jatkaa.
Pari Marian Keyesiä: näistä tulee aian hyvälle tuulelle, vaikka ne syvemmin ajateltuna aina käsittelevät jotain ikävää, Mercy Closen mysteeri masennusta ja Aikalisä avioliiton ongelmia. Mutta kun päähenkilö on aina hiukan sekopäinen hyvällä tavalla ja loppu hyvin, kaikki hyvin, niin lukija jää positiiviseen mielentilaan.
Nukkekaapin luin, no, koska nukkekoti. Ja se oliihan mielenkiintoinen, aika erilainen, maagisen realismiin taipuvainen, kuin mitä odotin.
Maria Adolfsson ja Elly Griffiths ovat ihan taattua tavaraa.
