En ole varmaan pitkään aikaan lukenut näin vähän. Mutta sitä se muutto teettää.
Toinen syy saattaa olla se, että Pascal Mercierin Sanojen paino ei ole kovin nopeatempoinen kirja, joten sitä pystyi/jaksoi lukea vain pätkissä. Mutta koko kirja tuli luettua silti, joten vika ei ollut kirjassa.
Sitten olikin vuorossa pari Muriel Barberyä, ja ne olivat lähes yhtä hyviä kuin Siilin eleganssi. Vahinko vain että olin jo unohtanut osittain sivuhenkilöt Siilin eleganssista, olisi varmasti ollut hauskempaa lukea nämä aivan peräkkäin. Tai Haltijaelämäähän ei liittynyt Siilin eleganssiin, siitä jäi lähinnä odottava olo onko lisäosia tulossa.
Ja pikalukuna taattua Ian Rankinia, aivan ihanaa.
