sunnuntai 14. helmikuuta 2021


Elizabeth Stroutin Olive Kitteridge oli mielyttävä uusi tuttavuus. Ei kovin positiivinen lukukokemus, ei mitään ahmittavaa, mutta erittäin hyvin kirjoitettu. Elämä eläkkeelle jäämmisen jälkeen ei ole helppoa, ainakaan jos et itse ole helppo ihminen, ja sitä Olive Kitteridge ei edes yritä olla. 

Kirjan rakenne on mielenkiintoinen: pieniä kertomuksia ihmisistä, jotka kaikki liittyvät Olive Kitteridgeen. Nuorempia ja vanhempia, kenelläkään asiat eivät ole kokonaan hyvin. Loppu toki antaa toivoa, mutta eipä siitäkään ihan helppoa jatkoa ole.

Jarkko Sipilän Syy tappaa on taattua tavaraa, ehkä hiukan enemmän kommentoiden yhteiskunnallista tilannetta kuin aiemmin. Mutta ihan kunnollinen dekkari, tuttujen henkilöhahmojen kera.

sunnuntai 7. helmikuuta 2021

Juicea


Juicen muistelmat nauhoilta editoituna. Luettavaa, mieleenkiintoista ajankuvaa. Seuraavaa osaa odotellessa.