Kaarnatuuli ja Vaasat

En oikein tiedä miksi kirjan nimi on Kaarnatuuli, en muista nähneeni selitystä kirjassa. Kirja oli kuitenkin ihan kelvollinen historiallinen romaani, ja mielenkiintoisesta henkilöstä: turkulainen kauppias, nainen 1500-luvulta. Kolme kertaa leskeksi, erilaisia miehiä kaikki, jopa se neljäs aviomies. Turun  tapahtumat olivat melkoisen raakoja Juhana-herttuan kukistumisen jälkeen.

Tästä on hauskaa jatkaa Villien Vaasojen lukemista, joka vie Vaasojen-hallitsijasuvun elämäntarinoihin. Tapahtumat ovat melko konkreettisella tasolla, joka tekee niiden seuraamisesta helppoa. Joskus nimet toki menevät sekaisin, kuka oli kenenkin poika, mutta useimmiten sulkeissa oleva nimi selventää kenestä oli kysymys.

Mielenkiintoisin osa kirjaa on Puolan kuvaus, se on jotenkin hypätty ylitse kaikissa koulukirjoissa. Mutta lukeminen on nyt juuri siinä kohdassa... lisään sivut lukuhaasteeseen kun kirja on luettu loppuun.

Follett suoritettu

Viimeinen Folett tuli luettua pari päivää sitten: Tulipatsas. Oli mielenkiintoista verrata ensimmäistä Kingsbridge-kirjaa viimeiseen, etenkin kun välissä oli lukenut Vuosisata-trilogian. Ku Taivaan pilarit oli ennen kaikkea mukava kertomus historiasta, ja Vuosisata-trilogia historian oppitunti, faktaa väritettynä fiktiolla. Tulipatsas oli ehdottomasti jälkimmäistä. Taivaan Pilarien henkilöiden jälkeläiset seikkailivat kuningatar Elisabethin hovin juonitteluissa. Ei kovin uskottavasti, mutta yllättäen mielenkiintoisin kohta oli kuvaus suuren Armadan tuhosta. Mutta eiköhän viitisen tuhatta sivua Follettia kuukauden sisään riitä hetkeksi.


Välissä tuli luettua Suvin Talvi. Hauska pieni kirja talvesta ja mitä silloin voi tehdä. Tunnelmakuvia ja viisautta minkälaista nokea tulee lehtipuusta ja minkälaista havupuista. Sopivaa talvilukemista, suosittelen.

Vuoden ensimmäiset

No Follett-jakso jatkuu, tietysti. Mutta nyt on Vuosisata-trilogia suoritettu, enää kolmas osa Kingsbridge-sarjaa jäljellä. #blameTomToivonen. Eli kaverin suosituksesta ryhdyin sarjaa lukemaan, ja hullu kun olen, niin täytyi aloittaa 1100-luvulta, että pystyi lukemaan viime vuosisadan historiasta. Oikeasti sarjoilla ei ollut mitään tekemistä keskenään.

Sarja on hyvin tasaista, laadukasta työtä. Ensimmäisessä osassa käsitellään miten ensimmäiseen maailmansotaan päädyttiin ja kuinka se eteni. Toinen maailmansota siihen johtaneine tapahtumineen on toisen osan teemana, ja kolmannessa käydään lävitse USAn ja Itä-Saksan kehitystä, Moskovaa unohtamatta.

Henkilöitä on riittävästi, vaikkakin he ovat aika litteitä. Ja on hauskaa seurata miten vuosisadan kuluessa epätodennäköiset sukulaisuussuhteet voivat kehittyä. Paikoitellen toki on hiukan epäuskottavia käänteitä, joilla kuvitteelliset henkilöt päätyvät todistamaan esimerkiksi Martin Luther Kingin murhaa, mutta tämä on varmastikin kirjailijan tietoinen valinta: tapahtumat pystytään kuvaamaan yksityiskohtaisen tarkasti silminnäkijöiden kautta. Henkilöt tuovat myös tavan rakentaa jännitteen kirjaan: vaikka juonen "tietää", ei voi arvata mitä henkilölle tapahtuu.

Jos siis haluaa kertauskurssin viime vuosisadan historiasta, niin Vuosisata-trilogia on siihen oikein hauska tapa.

Tilastot vuodelle 2018

No niin, nyt laskin tilastot vuodelle 2018:

• 103 kirjaa
• 40 032 sivua
• Helmet-lukuhaasteesta kuusi kohtaa lukematta.

Lopuvuoden kirjat

Nyt on oltu niin väsyneitä, etten ole jaksanut edes kirjata tänne mitä kaikkea on tullut luettua. Loput Pendergastit ja muut Prestonit, pari dekkaria ja puutarhakirja, historiallinen romaani...Jopa Sauli Niinistöä käsittelevä kirja. Kuvat eivät ole lukujärjestyksessä, kunhan olisi edes kaikki.