Viimeinen Folett tuli luettua pari päivää sitten: Tulipatsas. Oli mielenkiintoista verrata ensimmäistä Kingsbridge-kirjaa viimeiseen, etenkin kun välissä oli lukenut Vuosisata-trilogian. Ku Taivaan pilarit oli ennen kaikkea mukava kertomus historiasta, ja Vuosisata-trilogia historian oppitunti, faktaa väritettynä fiktiolla. Tulipatsas oli ehdottomasti jälkimmäistä. Taivaan Pilarien henkilöiden jälkeläiset seikkailivat kuningatar Elisabethin hovin juonitteluissa. Ei kovin uskottavasti, mutta yllättäen mielenkiintoisin kohta oli kuvaus suuren Armadan tuhosta. Mutta eiköhän viitisen tuhatta sivua Follettia kuukauden sisään riitä hetkeksi.
Välissä tuli luettua Suvin Talvi. Hauska pieni kirja talvesta ja mitä silloin voi tehdä. Tunnelmakuvia ja viisautta minkälaista nokea tulee lehtipuusta ja minkälaista havupuista. Sopivaa talvilukemista, suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti