Tuttua ja turvallista on myös negatiivinen suhtautuminen Henrik VIII:teen. Nyt kirjassa vilahtaa myös nuori Lady Elizabeth, josta annetaan positiivinen vaikkakin etäinen kuva. Kirjan sankaritar, tai ainakin dea ex Machina, on puolestaan kuningatar, Katarina Parr, joka puollustaa uskollisesti Matthew Sharlakea hänen korkea-arvoista vihamiestään vastaan.
Tudorien ajan yhteiskunnan elämää ja epäkohtia kirjan avulla oppii tuntemaan. Mietin kirjan kirjaamista peräti kohtaan "josta en tiedä paljoakaan", koska holhottilaitos jousiammunta tai merisodankäynnin vaivat eivät ole ihan allekirjoittaneen core competenssia. Mutta kirja herätti kyllä halun käydä Portmouthissa ja siellä olevassa Merisotamuseossa. Mutta mahtaako C. J. Sansom koskaan käynyt katsomassa Wasa-laivaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti