sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Taas kolme kirjaa

 Fossiilivaltiatar on toinen osa sarjaa, ja sinäänsä vauhdikas, mutta ehkäpä turhan huima. Tai sitten en vain pidä "mukamas" tieteellisyydestä ja siitä että että etsitään elämän tarkoitusta tieteestä. No, ehkä hieman liioittelua, mutta kovin scifiltä juttu vaikuttaa, yhdistetynä agenttiromaani perinteeseen, joka on tuotu nykyaikaan pohtimalla luonnonkatastrofeja kylmän sodan sijaan.

Mutta kirjassa liikutaan mielenkiintoisissa paikoissa: Moskovassa, Tsernobylissä ja Rooman katakombeissa. Ja historiasta on kaivettu esiin Stalin, Linne ja Goethe. Ja sitten sidotaan kirjailija mukaan kirjan tarinaan...



Paul Austerin Mr. Vertigo on paras pitkään aikaan lukemani kirja. Kuinka voisin vastustaa kirjaa joka alkaa: "Olin kahdentoista vanha, kun ensi kerran kävelin vetten päällä." Ensimmäinen kappale tempaisee mukaansa, ja kirjaa ei oikein malta laskea käsistään, sen verran vauhdikas tarina on.

Ja silti kirja kuvaa hienosti murrosikään tulevan pojan maailmaa, Amerikkaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja jopa ganstereiden maailmaa. Muutama konna on saatu mukaan, eikä kertojakaan ole puhdas pulmunen. Tietyllä tavalla, vauhdikkuudestaan ja omituisista tapahtumistaan huolimatta, kirja on ennen kaikkea elämänkerta, kuvaus miten erilaisia vaiheita ihmiselämässä voi olla.


 Myös Ilon Ukkosen kirja kertoo yhdestä elämänvaiheesta: kun innokas käsityön harrastaja kouluttautuu tekstiilialalle ja ryhtyy yrittäjäksi. Mielenkiintoinen tarina pienyrittämisestä, optimismista ja siitä että ihminen voi epäonnistuakin.


Olisi ollut mielenkiintoista lukea myös mitä kirjoittajalle tapahtui yrittämisen loppumisen jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti