Nämä kaksi kirjaa tarttuivat kirjastosta mukaan sattumalta, kun selasin sarjakuvahyllyjä/laatikostoa. Ensimmäinen kirja näytti kiinnostavammalta, tartuin siihen - Asterixin takiako? - kuvitellen sen sisältävän antiikin tarustoa. Nopeasti törmäsin kuitenkin sanaan sarjakuvanovelli, ja päätin että varmuuden vuoksi on valittava jokin "oikea" sarjakuvaromaanikin.
Rooma oli hyvin mielenkiintoinen: olimme itsekin pari vuotta sitten Roomassa, ja Villa Borghesen puiston tunnisti hyvin kuvista. Kolme novelleista oli kuvituksia "oikeisiin" novelleihin, Maupassantia, Kafkaa ja Ahoa. En muista noita "oikeita" tarinoita, niin en pysty vertaamaan, mutta piirrokset veivät kyllä hyvin mukaan tarinoihin.Ehkä eniten kuitenkin pidin yksi sivuisista tarinoista: niissä oli jotenkin sellainen ironinen ote ihmisiin elämänsä "risteyskohdissa".
Shenzhen oli astetta vakavampi teos, vaikka Roomassakin oli paljon matkapäiväkirjamaisuuksia. Delislen matkan kohde ei vain ollut ihan perinteinen turistipaikka, vaan Kiina, jossa hän yritti työskennellä kielimuurista huolimatta. Ja olla tylsistymättä kuoliaaksi iltaisin ja viikonloppuisin. Kiinnostavaksi kirjan teki tuokiokuvat kiinalaisesta arjesta, ja kommunikaatiovaikeuksien tuottamista hauskoista tilanteista.Kirjat olivat hyvin nopeita lukea. Vai enkö ottanut niitä tarpeeksi vakavasti, kun Shenzhenistäkin mieleeni jäi parhaiten kuva, jossa Delisle harppoo Tinttinä kiinalaisella kadulla, Milou seuranaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti