Kirja olisi voinut yhtä hyvin olla Helmet-lukuhaasteen kohdassa salanimellä kirjoitettu kirja tai elämänkerta, mutta kun tämä on luokiteltu Kauneudenhoitoon, niin kaipa tuo tunteen sisältävä kirjan nimi on parempi.
Ja kyllä, kirjassa puhutaan kauneudenhoidosta(kin), mutta ennen kaikkea se on minusta kokoelma pakinoita, joissa hauskasti vertaillaan ranskalaisten ja jenkkien eroja tai annetaan ohjeita miten shoppailla Zarassa - niin kuin niiden vaatteet mahtuisivat jollekulle...
Ehdottoman hauska kirja, muuten olisinkin vain katsonut kuvat, jotka ovat kyllä todella hienoja: Garange on valokuvaaja. ja kuvittaja. Mutta hauskinta oli kyllä teksti. Senpä takia olikin pieni pettymys käydä hänen blogissaan, joka oli täynnä normaalia kaupallista tauhkaa...
Taattua dekkaritavaraa. Ei mitään yllätyksiä, ei edes loppuratkaisu, mutta ihan viihdyttävä romsku. Olen tykännyt yhtä lukuunottamatta kaikista Hämeen-Anttilan kirjoista, ja tämä kyllä kuuluu hyvin kirjoitettujen kirjojen joukkoon.
Ehkä juoni nyt ei kuitenkaan ollut ihan huippuluokkaa, mutta aiemmissakin sarjan kirjoissa mielenkiintoisinta on 20-luvun elämän kuvaus. Kyllähän sitä tietää mitä historiankirjoissa on asiasta kirjoitettu, mutta romaanit valaisevat asiaa ihan sen päivittäisen elämän kannalta, koska sitä ei ole tullut mieleen, että 20-luvulla miesten kauluspaidat olivat kummallinen uutuus. Sitä ennen oli vain irtokauluksia ja kalvosimia.
Ei minun tätä pitänyt lukea. Se tarttui mukaan kirjastosta perheen innoikkaimmalle partiolaiselle, mutta eipä nuoriso jaksanut tähän keskittyä.
Jotenkin se vain päätyi aamiaispöydälle eteeni, ja siinä se tuli kerta istumalta ahmittua. Toki ennen kaikkea kuvat, jotka ovat todella hienot (valokuvaajan kirjassa tietenkin).
Mutta teksti oli mielenkiintoista myöskin. Kyllähän sitä tietää, mihin suuntaan kallioiden uurteet menevät, mutta eipä tullut mieleen, että siinä suunnassa on Grönlanti. Mutta kirjan lukemisen jälkeen ei tarvitse lähteä niin pitkälle, lähempääkin löytyy luonnonihmeitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti