Tarina on oikein mielenkiintoisesti kirjoitettu, onhan kirjoittaja kirjoittamisen ammattilainen. Tarinan henkilökohtaisuus saa ihmettelemään miten vähillä yöunilla pärjääkään. Ja toisaalta kirjasta tekee mukavan se, että kirjoittaja tuntui nauttineen vaativasta työstään. Ehkäpä vain käteeni on sattunut liian monta downshiftaus, tai muuten vaan nykytyöhönsä tyytymättömälle tarkoitettua "Miten muutan kaiken?"-opasta.
Mutta jotenkin kirja loppuu kesken. Vai tulinko itse vain hätäiseksi? Vai aikooko kirjoittaja kirjoittaa uuden kirjan eri kognitiivisen-terapian keinoista, joilla unen laatua voi parantaa? Mielenkiinnolla jään odottamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti